Viikko, jonka näkee
Tavallinen kalenteri kertoo päivän sanoilla ja numeroilla. Moi Kalenterissa jokaisella viikonpäivällä on oma värinsä. Tiistain tunnistaa tiistaiksi, vaikka ei vielä osaisi lukea.
Värin tunnistaa lukematta
Lapsi tuntee ruskean päivän kauan ennen kuin osaa lukea sanan torstai. Meillä ja muualla Pohjolassa päivillä on ollut omat värinsä erityisryhmissä ja päiväkodeissa jo 1980-luvulta asti. Samat värit toistuvat keittiön seinällä, luokassa ja terapiassa. Moi Kalenteri aloittaa juuri niistä. Mitään ei tarvitse lukea eikä tulkita: päivä on väri.
Koko päivä saa värinsä
Kun avaat päivän, väri on siellä, minne katse osuu: yläpalkissa, painikkeissa, kellossa ja alareunan palkissa. Kortit pysyvät rauhallisina, jotta katse jää valokuviin. Tummassa tilassa väri siirtyy tekstiin. Se sopii iltoihin ja kaikille, joiden silmille tumma on mukavampi.
Ota koulun värit käyttöön
Eri maissa ja eri alueilla on vakiintunut eri värit. Koululla tai terapeutilla voi jo olla oma sarjansa, jonka lapsi tuntee. Asetuksissa valitset sarjan: oletusvärit, saksalaisten koulujen värit tai ei värejä – tai valitset itse värin jokaiselle päivälle. Koko kalenteri muuttuu mukana. Jos jokin väri ei jollekulle sovi, se saa yksinkertaisesti olla toinen.
Toinen maa, toiset värit
Saksalaisissa kouluissa päivät ovat toisen värisiä, ja lapset oppivat siellä koulunsa sarjan. Sama viikko toisissa väreissä on silti sama viikko. Siitä juuri on kyse: valitse värit, jotka ovat jo tuttuja, niin koti, koulu ja terapia kertovat samaa.
Värit ovat sovellusta vanhempia. Pohjolan erityisryhmissä ja päiväkodeissa päivät on väritetty 1980-luvulta asti. Silloin viikon kulun näkee, vaikka ei vielä osaisi lukea, ja kodin kalenteri näyttää samalta kuin koulun.
Usein kysyttyä
Ovatko nämä samat värit kuin lapsen koulussa?
Ehkä. Moi Kalenteri aloittaa väreistä, jotka ovat pohjoismaisessa erityisopetuksessa yleisiä: maanantai vihreä, tiistai sininen, keskiviikko valkoinen, torstai ruskea, perjantai keltainen, lauantai vaaleanpunainen ja sunnuntai punainen. Saksassa, Itävallassa ja monessa muussa maassa on omat sarjansa. Saksalaisten koulujen värit voi valita suoraan asetuksista, ja muutkin koulun värit saa kotiin minuutissa. Sen jälkeen kodin kalenteri näyttää samalta kuin koulun.
Miksi värit? Eikö päivän nimi riitä?
Väriä ei tarvitse lukea. Kuva, väri ja sana antavat kolme tapaa tietää, mikä päivä on, ja niistä väri erottuu myös huoneen toiselta puolelta. Ammattilaiset kuvaavat asian samoin: kun väri on sama joka kalenterissa, viikko saa muodon, jonka tunnistaa.
Mistä värit ovat peräisin?
Pohjoismaisesta erityisopetuksesta, jossa kuvatuki ja strukturointi ovat arkea ja päivillä on ollut värit 1980-luvulta asti. Kukaan ei omista niitä. Värejä itsessään ei ole tutkittu. Sen sijaan käytäntö, johon ne kuuluvat, on hyvin dokumentoitu: kuvalliset päiväjärjestykset ovat tutkimusnäyttöön perustuva tapa tukea autismikirjon lapsia ja nuoria. Moi Kalenteri rakentuu sille. Kliininen apuväline se ei ole.
Viikkosi kuvina
